Vihdoin ja viimein sain oranssista Aino-langasta kutomani palmikkopuseron viimeisteltyä! Talven pimeinä iltoina välillä jo tuntui, että valmistuukohan pusero edes täksi talveksi. Noh, talvi on melkein mennyt, mutta enköhän silti voi sanoa että pusero valmistui täksi talveksi kun kerran luntakin on vielä maassa. :)

Yksi, mikä masensi puseron tekemisessä oli se, että takakappale piti purkaa ja tehdä melkein kokonaan uusiksi. Tämä siitä syystä, että olin aluksi ajatellut tekeväni palmikot vain etukappaleelle. Jätin palmikot pois takakappaleelta ja vasta tehdessäni kädentien kavennuksia äkkäsin, että mitä kumman lainapeitettä olenkaan tekemässä! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun palmikoiden pois jättäminen aiheutti sen, että kappale levisi järkyttävän leveäksi. Eihän siinä sitten muu auttanut, kuin purkaa ja aloittaa takakappale uusiksi palmikoiden kera. Sainpahan sitten ainakin harjoitella palmikoiden kääntämistä..


Toinen asia, minkä suhteen viisastuin entisestään oli se, että ostan aina enemmän lankaa kuin mitä ohje sanoo. Olin ostanut ohjeen mukaan 600 g lankaa, mutta huomasin jossain vaiheessa että se ei tule alkuunkaan riittämään. Olin kutonut n. 3 cm lyhyemmät hihat kuin mitä ohje sanoo ja siltikin lanka loppuisi auttamattomasti kesken. Onneksi huomasin asian tarpeeksi ajoissa, jotta pääsin ostamaan lisää lankaa. Huono puoli oli tietenkin se, ettei samaa värjäyserää enää ollut myynnissä. Täytyi siis vaan toivoa, että eri värjäyserän lanka ei erottuisi. Helpotuksekseni saan luultavasti huokaista, sillä esimerkiksi alla olevasta kuvasta mitään sävyeroa ei ole havaittavissa.

52161.jpg

Nyt onkin sitten aika miettiä, minkä työn kimppuun seuraavaksi kävisi. Kesken on Wool-langasta oleva neuletakki, jonka takakappale on liki valmis. Kirjavasta Aino-langasta tehty pusero odottaa vielä poolokaulusta sekä kappaleiden yhteen kursimista. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kudon Wool-takin takakappaleen valmiiksi ja syöksyn seuraavaksi kesäisemmän neuleen kimppuun, jotta olisi edes jotain toivoa saada se kesäksi valmiiksi. Ostin nimittäin viime viikolla Samos lollipop -lankaa ja aion toteuttaa uusimmassa Modassa olleen ihanan pitsineuleen. Tänään viimeksi huokaisin mielessäni, että onneksi itse kutominen on huomattavasti mukavampaa kuin kappaleiden yhteen ompelu. Taidan jättää kirjavan Aino-puseron odottamaan sitä hetkeä, kun seuraavan kerran tekee mieli heilutella kanavaneulaa. :)